Sivut

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Suomen Messujen vuosikertomus 2009

Suomen Messujen uusi vuosikertomus on tullut painosta! Sen painoi varmasti ja hienosti Erweko Painotuote, jonka jäljessä ja toimitusvarmuudessa ei ole moitteen sijaa. Erweko on ollut vuosia yhteistyökumppanimme.

Tämä on neljästoista Meridianin taittama Suomen Messujen vuosikertomus. Tänä vuonna kuvituksessa on huomioitu, että he täyttivät viime vuonna 90-vuotta. Onnea!

Messut on ollut mukava ja reilu asiakas, joka on luottanut meihin 15-vuotta. Olemme ylpeitä ja kiitollisia siitä.

Pitkäaikainen yhteistyösuhde takaa asiakkaalle, että varmasti teemme parhaamme, emme tee "rahat pois ja rappuun" -keikkaa. Jokaisesta pikku asiasta ei laskuta erikseen ja aikatauluissa joustetaan tarvittaessa vaikka viikonloputkin.

Mutta sitten pidetäänkin pitkiä melontaviikonloppuja, reissuviikonloppuja ja ties mitä puuhailuviikonloppuja. Vaikka firmojemme koot eivät ole verrannollisia, Messut ei ole koskaan suhtautunut meihin hyppyytettävinä alihankkijoina.

No, me nyt olemme niin omapäisiä, ettei niin suurta firmaa olekaan, joka meitä pelkällä rahalla saisi juoksutettua. Kyllä syyn pitää olla painavampi ja hauskempi. Jos pidämme jostakusta ja työ on mielenkiintoinen, hauska ja koemme, että osaamistamme arvostetaan, teemme vaikka ilmaiseksi, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin. Siksi kai työhuone Köysiksen ja Lönkan kulmassa on pysynyt pienenä, mutta kodikkaana.

Taitoimme kymmenen vuotta sitten Suomen Messujen 80-vuotis historiikin. Onhan se metkaa ajatella, että on pienenpienenä osana mukana ketjussa, jonka alkupäässä, vuonna 1920 Helsingissä, Johanneksen kirkon kentällä, esitettiin Sibeliuksen säveltämä ja johtama avajaiskantaatti, johon Eino Leino oli tehnyt sanat.

Äitini oli silloin 7-vuotias pikkutyttö Vaasassa. Kun synnyin 1955 Messut oli jo muuttanut vanhaan Messuhalliin Mannerheimintien varrelle. Suurmessuilla 1955 esiteltiin komeasti suomalaisen tuotannon vahvistumista. Mekin asuimme Mannerheimintiellä, numero 63:ssa Tullinpuomin tolppien luona, joten Messuhalli oli oleellinen osa lapsuuteni maisemia.

En muista koska olin ihan ensimmäisen kerran itse Messuilla, mutta sen muistan, että ns. kulutustavaramessut olivat aina tällaiselle tavarahamsterille kuin yksi suuri ja kimaltava jouluaatto.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Visuaalista äitipalvelua

Uusimmassa Suomen Messujen Kasvokkain-asiakaslehden palveluhakemistossa on Meridianin pikkuilmo.

Jos joku nyt sattuisi ihmettelemään mitä on 'visuaalinen äitipalvelu' niin sehän on tietysti kaikkea sitä mitä jonkun julkaisun, messuosaston, kampanjan, vuosikertomuksen ja minkä tahansa konkreettiseen näkyvään muotoon tuotettavan viestin tekemiseen tarvitaan.

Äidiltähän aina kysytään:
- mistä saisi firman bileisiin rodeokoneen?
- missä muodossa vuosikertomuksen taulukot kannattaa tehdä?
- minkänäköisiä ja hintaisia roll uppeja meillä vois olla?
- minkälaisia esitteitä me jaettais messuilla?
- mitä eroa on badgella ja buttonilla ja sopisko ne meidän juttuun?
- kuka tekis meidän englantilaisen päämiehen julkasusta suomenkielisen version?
- taittaisko joku meidän asiakaslehden?
- kuinka mä osaisin kysyä oikeenlaisen painotarjouksen?
- miten me somistettais meidän firmatilaisuus?
- mikä on kuitusuunta, mihin se johtaa?
- miltä meidän webbisivut vois näyttää?
- kuka tekis kuvauksiin Fabergen-munaa muistuttavan lahjapaketin?
- millanen teippaus meidän autoon tehtäis?
- miksi netistä otettua kuvaa ei muka voi käyttää?
- kun sillä on kuvassa silmät kiinni, korjaisit sä ne avoimiks?
- nuorentaisitsä sen virallista kuvaa noin 10-vuotta?
- kuka tekis leijan mallisen täytekakun?

Kelpo äitihän osaa vastata vähintään tämmöisiin ja moniin muihinkin kysymyksiin? Ja kuten äitien kuuluu, äiti ottaa huolet kannettavakseen ja muut voi olla kuin Ellun kanat. Ja jos paha paikka tulee, aina voi sanoa, niin muttakun äiti sanoi tai äiti teki jne.

Humppilan Lasikello-kahvion ulkoseinässä oli vuosia sitten, paljon ennen Saarioisia, lakana, jossa luki: "Äitisikin söisi täällä". Se oli Jaskan kuolematon iskulause, josta joku lehtikin aikoinaan kirjoitti. Ehkä tämä kantautui kauemmaksi ja jalostui täyteen kukkaan äitien ruokatehtaalla. Näihän me täällä toivomme, koska äitien tehtävä on siirtää elämänviisautta eteenpäin.

Juice Leskisen äidistä Eini Kuikasta ilmestyi kirja vuonna 2005. Se on tarina sitkeästä selviytyjä-äidistä. Juice nimitti omaa äitiään Ammattiäidiksi.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Duérmete, niño pequeño

Nyt pitäisi mennä nukkumaan, mutta ilta hurahti järjestäessä Malagan reissun matkakuvia. Joskus huomaa vasta kuvista mitä kaikkea todella näki ja koki. Kuinka oppisi elämään vieläkin enemmän vain siinä hetkessä.

Kasveja ja kukkia on taas paljon ja ruokaa. :) Nehän ne on tässä iässä suurimmat kiinnostuksen kohteet. Olen parhaan kykyni mukaan yrittänyt nimetä kuvissa esiintyvät kasvit.

Jos on mennyt pieleen, mielelläni otan korjauksia vastaan.
Malagan matkan kuvat 4-8 maaliskuuta 2010

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Etelään kevättä kohti

Ylihuomenna tähän aikaan olen toivottavasti Malagassa ja istun ulkona lempeässä auringonpaisteessa, katukahvilassa café cortado nenän edessä.

Hirvittää tietysti, että kuljetusalan lakon vuoksi konetta ei tankata tms. ja sitten nökötänkin edelleen täällä mökkösessäni.

Jos pääsen matkaan
, tulen takaisin maanantaina 8.3. illalla myöhään. Puhelin on mukana ja ehkä tietsika, joten olen tavoitettavissa.

Yhtään tarkkaa suunnitelmaa ei ole, mutta jos ilmat sallivat, käyn ehkä Al Hambrassa. Nuuhkin kevättä, kävelen, syön hyvin ja otan kuvia. Ja Flamenco museossa, Peña Flamenca Juan Breva, olisi mukava käydä.