Suomen Messujen uusi vuosikertomus on tullut painosta! Sen painoi varmasti ja hienosti Erweko Painotuote, jonka jäljessä ja toimitusvarmuudessa ei ole moitteen sijaa. Erweko on ollut vuosia yhteistyökumppanimme.
Tämä on neljästoista Meridianin taittama Suomen Messujen vuosikertomus. Tänä vuonna kuvituksessa on huomioitu, että he täyttivät viime vuonna 90-vuotta. Onnea!
Tämä on neljästoista Meridianin taittama Suomen Messujen vuosikertomus. Tänä vuonna kuvituksessa on huomioitu, että he täyttivät viime vuonna 90-vuotta. Onnea!
Messut on ollut mukava ja reilu asiakas, joka on luottanut meihin 15-vuotta. Olemme ylpeitä ja kiitollisia siitä.
Pitkäaikainen yhteistyösuhde takaa asiakkaalle, että varmasti teemme parhaamme, emme tee "rahat pois ja rappuun" -keikkaa. Jokaisesta pikku asiasta ei laskuta erikseen ja aikatauluissa joustetaan tarvittaessa vaikka viikonloputkin.
Mutta sitten pidetäänkin pitkiä melontaviikonloppuja, reissuviikonloppuja ja ties mitä puuhailuviikonloppuja. Vaikka firmojemme koot eivät ole verrannollisia, Messut ei ole koskaan suhtautunut meihin hyppyytettävinä alihankkijoina.
No, me nyt olemme niin omapäisiä, ettei niin suurta firmaa olekaan, joka meitä pelkällä rahalla saisi juoksutettua. Kyllä syyn pitää olla painavampi ja hauskempi. Jos pidämme jostakusta ja työ on mielenkiintoinen, hauska ja koemme, että osaamistamme arvostetaan, teemme vaikka ilmaiseksi, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin. Siksi kai työhuone Köysiksen ja Lönkan kulmassa on pysynyt pienenä, mutta kodikkaana.
Taitoimme kymmenen vuotta sitten Suomen Messujen 80-vuotis historiikin. Onhan se metkaa ajatella, että on pienenpienenä osana mukana ketjussa, jonka alkupäässä, vuonna 1920 Helsingissä, Johanneksen kirkon kentällä, esitettiin Sibeliuksen säveltämä ja johtama avajaiskantaatti, johon Eino Leino oli tehnyt sanat.
Äitini oli silloin 7-vuotias pikkutyttö Vaasassa. Kun synnyin 1955 Messut oli jo muuttanut vanhaan Messuhalliin Mannerheimintien varrelle. Suurmessuilla 1955 esiteltiin komeasti suomalaisen tuotannon vahvistumista. Mekin asuimme Mannerheimintiellä, numero 63:ssa Tullinpuomin tolppien luona, joten Messuhalli oli oleellinen osa lapsuuteni maisemia.
En muista koska olin ihan ensimmäisen kerran itse Messuilla, mutta sen muistan, että ns. kulutustavaramessut olivat aina tällaiselle tavarahamsterille kuin yksi suuri ja kimaltava jouluaatto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteista.