perjantai 27. toukokuuta 2011

Dulce de leche

Tämä ei ole ruokablogi, mutta Maalaisunelma lehteen n:o 6 käänsin mielenkiintoisen reseptin, jossa tehtiin "makeaa maitoa" eli dulce de lecheä. Pakkohan sitä oli kokeilla. Ja se on: Jumalten nektaria.

Wikipedia,
dulce de leche
Ei sillä laihtumaan pääse. Olen juuri syönyt pehmeää ranskista melkein yhtä paksulla kerroksella tätä ruskeaa ihanuutta, joka muistuttaa kinuskikastiketta. Sitä voi laittaa jäätelön päälle, kakkuihin ja kesäisten marjojen kastikkeeksi, mihin tahansa. Voisin jopa kuvitella sekoittavani sitä hitusen possunlihan marinadiin.

Dulce de leche on Latinalaisen Amerikan herkku, kuulemma alun alkaen argentiinalainen. Siitä on monia eri versioita, riippuen tietysti äidistä ja mummosta. Hehän aina tekivät sitä parasta. 

Ranskalaisilla on samantapainen herkku: Confiture de lait, maitohillo, jota normandialaiset pitävät omana saavutuksenaan. Intiasta, Venäjältä, Filippiineiltä ja monesta muusta maasta löytyy vastaavaa. Lapsuuden Maija-karkit, joita ruotsalaiset kutsuisivat mjuk kolaksi, maistuivat myös siltä. Suomeen kinuski tuli alun perin Venäjältä, ja nimi onkin peräisin venäjän sanasta тянучки (tjanutški). Mutta lapsuudessa sen valmistaminen ei ollut helppoa, silloin poltettiin monet pannut ja kattilat pohjaan karkkia keitellessä. Usein lopputulos maistui lähinnä palaneelta sokerilta.

Whetstonen suklaafudge.
Tuhansia kaloreita ja on hyvää!
Äskeisellä USAn reissulla söin automatkoilla ihania maustettuja fudgeja, joita valmistettiin pienissä karkkitehtaissa ja myytiin huumaavan makealle tuoksuvissa karkkikaupoissa mm. St. Augustinessa. Amerikkalainen fudge oli kuin suoraan lapsuudesta. Sen perusresepti sisältää myös maitoa tai kermaa ja sokeria. 

Aikoinaan Stockalta sai ostaa jonkun vanhan tädin käsintekemää manteli-fudgea. Mamma-Ruth osti sitä aina pienen pussin, kun käytiin Stockalla. Joka kerta hän mutisi kuinka se oli kallista ollakseen namia, mutta se vain lisäsi fudgen ainutlaatuisuutta ja tavarataloreissun hauskuutta. Fudgessa oli ehkä voitakin, koska paperipussi muuttui lämpimässä rasvaiseksi ja tahmeaksi. Eräänä päivänä täti ei enää toimittanut Stockalle fudgea ja samanlaista sieltä ei ole sen jälkeen saanut. Amerikan-fudge oli lähinnä sitä samaa, mutta isoina kimpaleina. Tädin fudge oli leikattu pieniksi paloiksi, jotka sulivat suussa. 

Dulce de leche tehdään makeasta kondensoidusta maidosta. Erikokoisia säilykemaitotölkkejä myydään etnisiä ruokia myyvissä kaupoissa ja ne ovat halpoja. Etnisiä kauppoja löytyy paljon Helsingin Kalliosta, siksi aluetta kutsutaankin jo Kallion basaariksi.
Kondensoitua maitoa on monen 
sorttisissa purkeissa. Peakilla on
sopivia pieniäkin purkkeja.

Laita avaamaton purkki isoon kattilaan ja peitä se kokonaan vedellä. Ennen sitä irrota paperi tölkin ympäriltä. On hyvin tärkeää, että purkki on koko hauduttamisen ajan täysin veden alla. Vettä on lisättävä, jos se yhtään vähenee, ettei purkki räjähdä kattilasta pitkin seiniä.
Huom: Vesi ei saa kiehua! Vain kuplia kiehumisen rajalla. Muuten dulce de leche palaa purkin pohjalla. Hauduttele purkkia matalalla lämmöllä noin 2–3 tuntia, riippuen siitä kuinka juoksevaa kastiketta haluat. Nosta kuuma purkki kattilasta, huuhtele kylmässä vedessä ja anna jäähtyä ennenkuin avaat purkin.  

Tässä www.tikitikiblog.com 'n hauska ohje. 

2 kommenttia:

  1. Perskuta, just sain kyllä pudotettua 1,5 kiloa. Uskaltaisiko tällainen herkkusyöppötyyppi edes kokeilla.
    Ööö..siis toiko on se resepti? Säilykepurkki vesihauteeseen :O No tuosta jopa minä selviydyn (ellen unohda koko kattilan olemassaoloa, kun noin pitkään pitää hauduttaa;)

    VastaaPoista
  2. Just niin, helppo kuin mikä. Jos purkki unohtuu kattilaan, kiehuu ja vesi haihtuu, niin siinä vaiheessa, kun purkki räjähtää muistat varmasti ja pitkään mitä olitkaan tekemässä. ;)

    Siksi se tikitikiblogin haudutuskattila on niin erinomainen, koska vesi pysyy tasaisen lämpimänä eikä kiehu.

    VastaaPoista