Uusimmassa Tukilinja-lehdessä no:2, kerron selkokielisestä vuorovaikutuksesta. Meillä on kaikilla oikeus kertoa elämästämme ja ajatuksistamme. On vaikeaa elää itsenäisesti ja syrjäytymättä, jos ei ymmärrä käyttöohjeita tai uutisia eikä osaa vuorovaikutustaitoja. Se voi johtua vammaisuudesta, iästä tai siitä, että vasta opettelee uutta kieltä ja kulttuuria.
Selkokielinen vuorovaikutus tuo meidät lähemmäksi toisiamme. Mutta on myös osattava hiljentyä kuuntelemaan, mitä meille sanotaan. Monista kuitenkin tuntuu, että muut ihmiset puhuvat liian nopeasti ja vaikeista asioista. Hekin haluaisivat jutella, kertoa mielipiteensä ja ymmärtää maailman tapahtumia. Jotkut saattavat eristäytyä, tulla aroiksi ja pelokkaiksi, tai he käyttäytyvät huonosti sen takia, että kukaan ei malta kuunnella tai kiinnostua heidän valitsemistaan aiheista.
Selkokieltä on kehitetty 70-luvulta lähtien helpottamaan tätä ongelmaa. Arvioiden mukaan noin 200 000–300 000 ihmistä Suomessa tarvitsee selkokieltä. Selkokielisiä materiaaleja on tuotettu vammaisten lisäksi ikääntyneille ja maahanmuuttajille. Uusin tutkimus on suuntautunut kohti kokonaisvaltaisempaa ilmaisua, selkokielistä vuorovaikutusta. Se on paljon muutakin kuin kirjoitettua ja puhuttua kieltä.
Meidän on opittava vuorovaikutustaitoja voidaksemme ymmärtää toisiamme erilaisuuksistamme huolimatta. Tärkeintä on asenne. Toista ihmistä oppii ymmärtämään, jos haluaa. Osaava viestijä muokkaa puhettaan rakenteeltaan, sanastoltaan ja sisällöltään puhekumppaninsa tarpeiden mukaiseksi. Hän myös yrittää itse opetella ymmärtämään toisen tapaa puhua ja viestiä.
Selkokeskuksessa tutkittiin selkokielistä vuorovaikutusta kolme vuotta. Projektiin osallistui selkoryhmiä, joissa oli kehitysvammaisia, autisteja ja kielihäiriöisiä. Ryhmien kokoontumiset videoitiin, analysoitiin ja koottiin Selkokieli ja vuorovaikutus -oppaaksi.
Se on ensimmäinen puhuttuun selkokieleen keskittyvä opas, jossa huomioidaan myös sanaton vuorovaikutus. Opas on suunnattu selkokielen käyttäjien kanssa työskenteleville. Se antaa hyvät vuorovaikutustaitojen perustiedot ja ohjeet, jotka sopivat kenen tahansa työ- ja perhe-elämään. Oppaassa käydään läpi roolit, valtasuhteet, kannustaminen ja haasteet. Vaikka työpaikalla ei olisi selkokieltä tarvitsevia, selkopuhujan yleiset ohjeet parantaisivat monen palavereissa tärkeilevän päivittäistä viestintää. Valitettavasti kirjan tiivis, oppikirjamainen tyyli ja ulkoasu eivät ehkä innosta muita kuin selkokielen ennestään tuntevia tarttumasta siihen.
Selkokielinen vuorovaikutus tuo meidät lähemmäksi toisiamme. Mutta on myös osattava hiljentyä kuuntelemaan, mitä meille sanotaan. Monista kuitenkin tuntuu, että muut ihmiset puhuvat liian nopeasti ja vaikeista asioista. Hekin haluaisivat jutella, kertoa mielipiteensä ja ymmärtää maailman tapahtumia. Jotkut saattavat eristäytyä, tulla aroiksi ja pelokkaiksi, tai he käyttäytyvät huonosti sen takia, että kukaan ei malta kuunnella tai kiinnostua heidän valitsemistaan aiheista.
Selkokieltä on kehitetty 70-luvulta lähtien helpottamaan tätä ongelmaa. Arvioiden mukaan noin 200 000–300 000 ihmistä Suomessa tarvitsee selkokieltä. Selkokielisiä materiaaleja on tuotettu vammaisten lisäksi ikääntyneille ja maahanmuuttajille. Uusin tutkimus on suuntautunut kohti kokonaisvaltaisempaa ilmaisua, selkokielistä vuorovaikutusta. Se on paljon muutakin kuin kirjoitettua ja puhuttua kieltä.
Meidän on opittava vuorovaikutustaitoja voidaksemme ymmärtää toisiamme erilaisuuksistamme huolimatta. Tärkeintä on asenne. Toista ihmistä oppii ymmärtämään, jos haluaa. Osaava viestijä muokkaa puhettaan rakenteeltaan, sanastoltaan ja sisällöltään puhekumppaninsa tarpeiden mukaiseksi. Hän myös yrittää itse opetella ymmärtämään toisen tapaa puhua ja viestiä.
Selkokeskuksessa tutkittiin selkokielistä vuorovaikutusta kolme vuotta. Projektiin osallistui selkoryhmiä, joissa oli kehitysvammaisia, autisteja ja kielihäiriöisiä. Ryhmien kokoontumiset videoitiin, analysoitiin ja koottiin Selkokieli ja vuorovaikutus -oppaaksi.
Se on ensimmäinen puhuttuun selkokieleen keskittyvä opas, jossa huomioidaan myös sanaton vuorovaikutus. Opas on suunnattu selkokielen käyttäjien kanssa työskenteleville. Se antaa hyvät vuorovaikutustaitojen perustiedot ja ohjeet, jotka sopivat kenen tahansa työ- ja perhe-elämään. Oppaassa käydään läpi roolit, valtasuhteet, kannustaminen ja haasteet. Vaikka työpaikalla ei olisi selkokieltä tarvitsevia, selkopuhujan yleiset ohjeet parantaisivat monen palavereissa tärkeilevän päivittäistä viestintää. Valitettavasti kirjan tiivis, oppikirjamainen tyyli ja ulkoasu eivät ehkä innosta muita kuin selkokielen ennestään tuntevia tarttumasta siihen.
Selkoa selkeästi:
Johanna Kartio (toim.):
Selkokieli ja vuorovaikutus
Kehitysvammaliitto ry 2009.174 s./30e
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteista.